Namihiiren naminurkka

Kantolan DOPS-keksit

2011-01-16T05:06:00.000-08:00

Katselimme lauantain kauppareissulla lähi-Citymarkettimme laajentunutta Amerikka-hyllyä. Harvoin ostamme hyllystä mitään, sillä siinä myytävä 99c store kama on törkeästi hinnoiteltua. Useimmiten olemme ostaneet alkuperäisiä Oreo-keksejä pienen paketin räikeään 1.99€ hintaan. Nyt Oreo-keksit loistivat poissaolollaan, ja keksihyllynkin sijainti oli muuttunut. Päätimme vilkaista keksihyllyä, jos Oreot olisivat muuttaneet sinne tavalliseen keksihyllyyn. Oreo-keksejä emme löytäneet, mutta Mari äkkäsi Kantolan Dops-keksit.

Dops-keksien pakettikin muistutti ulkoiselta asultaan Oreo-keksejä, joten päätimme ostaa Brownien makuisen DOPS-paketin. Keksejä on saatavana myös Mudcake-makuisina.

Miltä keksit sitten maistuvat? Väittäisin, että sokkotestissä en osaa erottaa Oreo-keksiä ja Dopsin brownien makuisia-keksiä toisistaan. Keksin tumma värikin on aikalailla identtinen. Maku on ihanan suolainen, sellainen ei makeahko, oikein hyvä vastapaino täytteen imelyydelle. Omasta mielestäni näiden "avauskeksien" täyte maistuu melkein aina samalta. Toisin sanoen, Dopsit ovat todella hyviä, jos siis pitää Oreo-kekseistä eikä Oreo-keksejä ole saatavana omasta kaupasta, tai ei halua maksaa ylihintaa niistä, niin Dops on kuin vastaus rukouksiin.

Toivottavasti Dopsit ovat tulleet jäädäkseen. Tämä Brownie-makuinen, mitä erinomaisin Oreo-kopio löytänee tiensä meidän keksipurkkiimme useasti. Ehkä uskaltaudumme maistelemaan Mudcake-keksejäkin, tosin en usko sen vetävän vertoja tälle tummalle Oreomaiselle ihanuudelle.

Nyt riittää kirjoittaminen, tarvitsen lasin kylmää maitoa ja dops dops dops!
(Kokeilkaa myös vaniljajäätelön kanssa murennettuna! Käyttötavat samat kuin oikeissa Oreoissa.)

DOPS brownie
DOPS mudcake

Kevään uusia jätskejä

2009-04-24T04:35:00.001-07:00

Jätskikausi namihiiritaloudessa pääsi oikein vauhtiin kun namihiirenpoikanen otti maaliskuussa varaslähdön maailmaan ja vanhempansa ravasivat TAYSissa hoitamassa poikasta ja söivät kunnioitettavan suuria määriä pehmistä. Tai ainakin Matonen söi.

Kaupan uutuuspikkujäätelöiden maistelussa olemme taas päässeet vauhtiin vasta nyt kun ilmat ovat lämmenneet. Ja imettävän äidin on syytä turvata energian saantinsa kaikilla vaunulenkeillä maistamalla jotain uutta jätskiä, ihan varmasti on näin!

Valiojäätelön karpalon makuinen juhlatuutti maistui oikein makoiselle, erityisesti tuutin vaniljajätski oli tosi täyteläistä. Karpalohillo oli sopivan makeankirpakkaa, eikä kalpene alkuperäisen juhlatuutin lakkahillolle.

Fanipalakekseillä on se paha ominaisuus, että ne syötättävät. Jos ostaa pussin, voi olla varma että tulee 1) napsittua liikaa ja 2) pahaolo. Ingmannin jätskiuutuustuutti Fanipala maistuu ihan kumman aidosti noille kekseille, mutta ei todellakaan tee mieli sydä toista perään. Turhan makea oli.

Ingmannin Dominokeksijätski Mansikka oli oikein makoisa, mutta koostumus on edellisten Dominojätskien tapaan melko haastava: kaupasta ostettuna jätski on tosi jäistä ja syöminen samalla kun tekee jotain muuta esim. kävelee ja työntää lastenvaunuja toisella kädellä... juu rinnuksilla on pian muutakin kuin pulautusta ja tissimaitoa ja herkulliset keksinpalat putoaa maahan, vääryys! Mutta hirmuhyvä mansikkajätski tässä oli, jotenkin mansikkainen, yllättävää, eikö!

Paras viimeiseksi! Ingmannin Kingis xtra vadelmalakritsi on niin hyvää! Ihan kuin lakritsi- ja vadelmaveneitä söisi, mutta kylmempää. Namnamnam! Lisäksi koko on sopiva, sisällä on sydän ja vattu ja laku makuina täydentävät toisiaan ihanasti. Yksi huono puoli tässä on, miksei niitä saa lähisiwasta!?!

Riesen ja Oreo-keksit

2009-04-24T04:26:00.000-07:00

Olin kovin surullinen kun Riesen-pussit katosivat kauppojen karkkihyllyiltä joskus vuosi takaperin. Hetken kaikki toivo oli menetetty. Mutta onneksi hiljattain Matonen törmäsi läheisessä K-Supermarkestissa Riesen-patukoihin. Nämä patukat sisältävät siis samoja suklaatoffeenameja kuin nuo pussit, mutta namit eivät ole yksittäispakattuja ja todennäköisesti patukat ovat myös hieman arvokkaampia kuin pussit. Tästä huolimatta, Riesenit ovat palanneet ja se on vain ja ainoastaan hyvä asia. Olen nähnyt niitä myytävän K-Supermarketeissa ja Citymarketeissa. S-ryhmäläisten
kaupoista niitä en ole vielä bongannut.

Mutta vieläkin hienompi löytö olivat Oreo-keksit, joita en ole itse ainakaan aiemmin Tampereella nähnyt myytävän. Tampereen Lielahden Citymarkettiin on tullut tämmöinen Amerikka-hylly, joita on jo nähty muiden paikkakuntien citymarketeissa. Keksejä tuo maahan His and Hers-niminen yritys, jonka sivulta löytää jälleenmyyjälistauksen. Kuuden keksin Oreo-paketti maksoi hataran hiirenmuistini mukaan 1.99€, eli aika kova hinta tuollaisesta Amerikan .99c store-kamasta. Huvittavinta on tuo Luxury-sanan käyttö hyllyn nimessä. Mikään noista hyllyn tuotteista ei ole oikeaa luksusta, ei tässä sentään kaviaaria olla hankkimassa. Eivät perusjenkkikeksit ole kotimaassaan kalliita tai erikoisia eikä niiden kuuluisi olla sellaisia Suomessakaan. Siksi maksankin tuon 1.99€ kuudesta keksistä pitkin hampain. Keksit kulutetaankin taloudessamme mahdollisimman säästeliäästä. Ovathan Oreot mielestäni niin järisyttävän hyviä, tuo suolaisuus ja tummuus tuossa keksissä on jotain mitä Domino-kekseistä puuttuu (liian makeita ovat omaan makuun)

Mutta kritiikistä huolimatta, on kiva että Oreoita saa läheltä. Olkootkin kalliita. Tietysti voisi yrittää löytää jonkin suoran välikädettömän Oreo-lähteen netin avulla. Onhan tuo Cittarin 1.99€ halvempi kuin esim. Helsinkiläisen Behnfordsin 2.5€ samasta 6-keksin Snack Packista. Mutta silti jokseenkin ryöstön maku jää hinnasta suuhun, keksin ihanan maun lisäksi.

Namihiiri suosittelee keksejä ja Rieseneitä makunsa puolesta kaikille herkuttelijoille ja toivoo etteivät tuotteet katoa aivan lähiaikoina valikoimista.

sipsipsipsipsips

2009-01-12T12:26:00.000-08:00

Matonen -

Ohhoh! Ihan näyttää, ettei muka syöty mitään nameja tässä kesän ja syksyn aikana. Väärä luulo! Emme vain ole ehtineet kirjoituspuuhin.

Namihiiri on toisinaan aikamoinen sipsihiiri. Tällä hetkellä hiirulainen tuntuu innostuneen erityisesti väkertämään sipsejä mikroaaltouunissa, mutta uuden vuoden kunniaksi haettiin kaupan herkkusipsejäkin. Punnitse ja säästä -kaupasta löytyi Walkers -sipsien uudelleen tuotantoon otettu maku, Worcester Sauce, joka oli aika herkullinen. Harmi, että pikkupusseja tarttui mukaan vain yksi.

Koska oma analyysini sipseistä olisi luokkaa no sillai kivasti se rouskuu, on parempi päästää kirjoituspuuhiin myös perheemme sipsiekspertti:

Namihiiri -

Jostain syystä olen aivan liian ennakkoluuloinen sipsirintamalla. Etenkin kun edes tiennyt mitään Worcester soossista. Oikeastaan olin vain kuullut siihen viitattavan erinäisissä populaarikulttuuriyhteyksissä.

Kuinka alkaisinkaan kuvailemaan näiden sipsien makua? Jotenkin samankaltainen etikkainen (peräti ketsuppietikkainen) hapokas maku, joka tuo mieleen Salt & Vinegar-sipsit. Tosin omaan makuuni soossisipsit ovat parempia kuin nuo S&V-sipsit. Jotenkin nämä ovat vähemmän pistäviä omassa suussani, mutta säilyttävät sen hapokkaan ja raikkaan oloisen tuntuman kielellä kuin nuo S&V-sipsitkin.

Ehkäpä makua voi kuvailla parhaiten löytämällä sille kotimaisen ja tutun verrokin. Soossisipsit maistuvat jokseenkin samalta kuin naapurigrillin annos "Ranskalaiset kaikilla mausteilla". Walkers-pussi tosin pesee tuon grilliannoksen terveellisyysvertailussa aikalailla 10-0 tyyliin. En tosin tiedä, kuinka lähellä autenttista Worcester-kastikkeen makua näiden sipsien maku on. Aito soossi ilmeisesti sisältää anjovista ja Walkersin sipsit ovat vegaaneille sopivia, joten en lähtisi vannomaan aidon maun nimiin. En ole häpeäkseni maistanut pelkkää kastiketta missään elämäni vaiheessa.

Ehkäpä tuudittaudunkin tyytyväisenä uskottelemaan itselleni, että tuo sipsien maku on juuri se aito ja oikea maku.

Jäätelökauteen!

2008-05-04T02:02:00.000-07:00

Näin keväisin meitä yleensä hemmotellaan uusilla jäätelöillä, mutta äkillinen lämpöaalto on tainnut yllättää myös jäätelöfirmat ja kaupat, kun kylmäaltailta ei tunnu löytyvän mitään uutta ja makoisaa. No, pingviinijätskien suhteen odotuksetkaan eivät ole kovin korkealla, mikään uutuuksista ei kuulosta kovin houkuttelevalta.

Murueskimon Hopeinen laku on ihan mainio: kuorrutus rapsahtava, sydän pehmeä, mutta ei liian äklö. Jätski sellaista perusvaniljaa. Lisäpisteitä tulee sopivasta ahmaisukoosta, voi syödä pieneen jätskinälkään, eikä lakritsisuus ala tökkiä, niinkuni joissain suuremmissa lakujätskeissä.

Namihiiri on maistellut tuon Dumle Snacks - puikon ja tässä kommentit jätskistä: hyvin toffeinen, liian makea, runsas kuorrutus, kuitenkin sopivan pieni. Sopii Namihiirelle, joka tykkää kaikesta makeasta.

Parasta jätskiä on silti Tampereen jäätelötehtaan italialainen. Vaikkakin viimeksi (siis eilen) tyttö täytti töttöröni hieman kitsaasti. Ananas oli kuitenkin erinomaista, Praline vähän liian makeaa. Namihiiren töttöröstä löytyivat turvalliset Limone ja Cocco. Namskis!

Pepperidge Farm - Soft Baked Cookies

2008-03-25T01:32:00.001-07:00

Pepperidge Farm - Soft Baked Cookies

Milloin viimeksi olisinkaan mutustanut näin hyvää keksiä? Nämä pehmeät ihanuudet maistuvat mainiolta kylminä sellaisenaan, mutta paketin ohjeiden mukaisesti nopea 10s mikrotus tekee näistä aivan tuoreen makuisia, suorastaan suussa sulavia!

Harmiksemme olemme maistaneet vain näitä suklaa-karamellikeksejä, sillä kaupasta olisi löytynyt myös muutamia muitakin makuja.

Yksi paketti maksaa noin kolme ja puoli euroa, eli aivan halvasta herkusta ei valitettavasti ole kyse. Keksit löysimme Tampereen Stockmannin Herkun sesonkituote-osiosta. Toivottavasti näitä keksejä olisi saatavana jatkossakin, sillä pehmeä Pepperidge Farm-keksi on ehdottomasti kahvihetken kruunu.

Jos pääsiäisen jälkeen vielä löytyy vatsasta keksin mentävä aukko, niin suosittelen lämpimästi tutustumaan Pepperidge Farmin pehmeisiin kekseihin.

Wurst Fennica

2007-09-06T10:11:00.000-07:00

Oli suuri iloni osua ruokakauppaan samaan aikaan kun paikalla oli Wurst Fennican esittelijä paistamassa maistiaispaloja Wurst Fennican raakamakkaroista. Koska suorastaan inhoan monien maanmiesteni ja naisten rakastamia kamaran ja koneellisesti erotellun "lihankaltaisen"-mössön ja jauhojen täyttämiä ns. "makkaroita", olin tietysti hieman entuudestaan skeptinen Wurst Fennicaa-kohtaan. Mutta pääni kääntyi heti, kun maistoin suussani sen kokolihaisen, aivan toisesta maailmasta olevan maun. Tältä minun mielestäni makkaran pitääkin maistua. Se maistuu lihalle, se ei maistu mausteille, jauholle ja noille lihankaltaisille osille.

Jos pidät näitä inhoamiani markettien kamarapötköjä maukkaina ja "lihaisina", suosittelen hankkimaan huuliensa väliin Wurst Fennican raakamakkaroita. Väitän, että käsityksenne makkarasta muuttuu kertaheitolla. Minäkin alan jo uskoa, että makkarakin voi olla hyvää ja maukasta. Hatunnostoni Wurst Fennicalle hienoista elintarvikkeista.

Tämä on poikkeuksellisesti nameihin liittymätön elintarvikeylihulpentuminen.

Fazer Lontoorae suklaalevy

2007-09-06T10:02:00.000-07:00

Fazer Lontoorae-suklaan Matonen kantoi kotiimme piristääkseen minua poloista, kun olen nyt saanut häneltä sen saman taudin josta hän jo on parantunut.
Koska Matonen vielä vähän yskähtelee, annoin hänellekin pari palaa levystä.

Karkkien ja suklaan sekoittaminen tuntuu olevan aikamme trendi, jota kaikki seuraavat. Kohta samojen konsernien suklaalevyihin on sotkettu kaikki omat makeistuotemerkit. Ja mikäs sen mukavempaa, sillä me pidämme lontoorakeista ja me pidämme suklaasta, yhdessä tai erikseen. Yhdistelmä on aika makea ja lakritsirakeet maistuvat mukavasti.

Taffel - Sunflower Oil Chips

2007-09-06T09:39:00.000-07:00

Koska olemme molemmat auringonkukkaöljysipsien (etenkin Walker's) suuria ystäviä (Matonen: Nh on sipsiystävä, en minä), olimme enemmän kuin innostuneet (eräs oli hieman innostuneempi, kuin toinen) Taffelin kahdesta uutuusmausta, Sunflower Oil Chips Barbecue ja Salted. Valitettavasti ostamamme pussillinen Taffelin suolattuja auringonkukkaöljysipsejä oli jonkin asteinen pettymys. Sipsit olivat kuivahkoja, kovia ja jokseenkin kartanon perunalastujen oloisia ja hyvin suolaisia. Hyvin kaukana siis Walker's-tuotteiden tarjoamasta makuelämyksestä.

Omasta mielestäni nämä toivat pelottavalla tavalla mieleen myös Estrellan jotkut low-fat hirvitykset, ainakin kuivan koostumuksensa puolesta. Itse tulin siihen tulokseen, että Taffel on vain hypännyt trendikkäiden "terveys"-sipsien kelkkaan oliiviöljy- (Taffel Delivio) ja auringonkukkaöljysipseillään. Delivio olikin tuotteena erittäin mainio ja maukas. Valitettavasti auringonkukkaöljysipsit eivät omasta mielestäni yltäneet tälle samalle laadukkaalle tasolle.

Kesänameja

2007-06-28T11:18:00.000-07:00

Karkkeja ei ole suinkaan unohdettu näin kesän ja loman vietossa, päinvastoin. Vaikka ykkösherkku onkin ehdottomasti tuoreet mansikat ja tavallinen vaniljajäätelö, olemme Namihiiren kanssa maistelleet muutamaa uutta tuttavuuttakin.

Namihiirellä maistatin suosikki Ben&Jerry -jätskiä Phish Foodia. Namihiiren välitön arvio oli: jackymaitosuklaa -makupala kohtaa brunbergin suukkojen täytteen. Mutta hyvin kelpasi kuitenkin, vaikka vähän liian imelää olikin.

Stockmannilta valittiin namihiiren vatsaa rauhoittamaan Bonne Maman tartelettes -keksejä. Minusta olivat liian makeita, Namihiiri söi urhoollisesti paketin loppuun.

Namihiirtä lahjottiin alkuviikosta Kultasuklaan salmiakkivalkosuklaalla. Perushyvä suklaa, mukavat hituset salmiakkia seassa ja aika isoihin paloihin jaettu levy.

Tampereen Siperian alakerrassa on muuten mainio italialaista jäätelöä kauppaava kioski, jossa vohvelitkin on itsepaistettuja. Namihiirikin menetti sydämensä italialaiselle gelatolle, minä kaiholla muistelen siukun kanssa nautittuja italiajätskejä. Limone! Stracciatella!
Suosittelemme Tampereen Jäätelötehtaan gelateriaa lämpimästi, se on siinä The Grilliä vastapäätä.

Keksien aatelia

2007-05-27T10:53:00.000-07:00

Kotikotona meillä syötiin harvoin keksejä, oikeastaan vain juhlissa tai jonkun tullessa kylään, sai jotain kivoja kaupasta ostettuja keksejä.
Suosikkejani lapsena olivat Dominot.

Nyt aikuisena olen ottanut menettettyjä keksihetkiä takaisin ja kausittain minusta tulee oikea keksihiiri. Sitten taas menee pitkiä aikoja ilman mitään keksiä.

Ehdottomia suosikkejani ovat belgialaiset ylellisyyskeksit Jules Destrooper Chocolate Thins:t. Paketissa keksejä on vähän, eikä kilohintaa parane kaupanhyllyssä kovin tarkkaan katsoa. Mutta tuleepa syötyä näitä herkkuja harvoin, säästellen ja nautiskellen.

kuva

Malaco Truly Black - Sweet and salty

2007-05-18T11:42:00.000-07:00

No hiphei, 110g pussi salmiakkiviinikumeja ja hinta 1,10 - 1,20€ välissä. Ja mitä sillä saa? Ei oikeastaan mitään kovin erikoista. Pussissa lukee, että "aitoa lakritsiuutetta". Onko muissa laku/salmiakkimakeisissa sitten jotenkin teennäistä lakritsiuutetta? Namihiiren ymmärrys loppuu kesken.

Malacon truly-sarja ei tämänkään pussin perusteella eroa mitenkään edukseen muista. Image is everything, taste is nothing vai miten se meni.

On se hyvää, vaikka siinä on muumi

2007-05-17T01:53:00.000-07:00

Tykkään kovasti kaikenlaisista lakuista. Jos pitää valita joku pikkunami pikkuiseen naminälkään, valitsen mieluummin lakun kuin vaikka suklaapatukan. Täytelakujen suhteen olen taas rajoittunut, ikävissäni muistelen sukulakuja, bisbis-lakuja, sitruuna-lakuja, kaikkia ihania, joita en liivatteen takia syö. Pandan täytelakut ovat liivatteettomia, mutta niissä täyte ei ole sellaista ihanaa pehmeää tahnaa ja kokokin on pikkunamille jo vähän liian iso.

Pari poikkeusta löytyy kuitenkin Fazerilta: Muumi päärynä-vanilliinijogurttilakritsi ja Ässä-laku. Ja nyt ihana uutuus Muumi mustikka-vadelmajogurttilakritsi. Ihan en taida olla kohderyhmää, kun Fazerin uutuuksia esittelevällä sivulla sanotaan tämän olevan lakritsiuutuus perheen pienimmille ja kun on nuo muumitkin. Mutta hyvänmakuinen laku ja uusi suosikkini.

Salmiakkari

2007-05-15T09:37:00.000-07:00

Törmäsin karkkitestiin ja mahdollisuuteen voittaa 20kg irtokarkkeja. Liian hyvä tilaisuus hukattavaksi. Testin mukaan olen Salmiakkari. Vautsivau!

Testituloksesi osoittaa, että olet ensisijaisesti Salmiakkari – henkilö, joka pitää eniten erilaisista salmiakeista. 25,2% testin suorittaneista kuuluu joukkoon Salmiakkari.

No tämä kuvaus ei oikein osu yksiin luonteeni kanssa:

Salmiakkarit ovat makeismaailman hippejä. He ovat rauhallisia, harmonisia ja suhtautuvat rennosti useimpiin asioihin.
Salmiakkarit elävät tässä ja nyt, ja heillä on usein vaikeuksia saattaa aloittamiaan asioita päätökseen. He ovat toivottomia pomoina, mutta ideoita heiltä irtoaa joka lähtöön.
Salmiakkarit pelkäävät konflikteja ja välttävät usein riitaa viimeiseen asti. Siksi heitä saatetaan pitää ihmisinä, joita on vaikea ottaa todesta. Mutta kun heihin tutustuu paremmin, huomaa, että he ovat hyviä kuuntelijoita, jotka näkevät asioissa monta puolta, ja että heiltä saa hyviä neuvoja ja vinkkejä.
Salmiakkarit arvostavat vapautta ja tasa-arvoisuutta ja ovat siksi valmiita jakamaan makeispussin sisällön oikeudenmukaisesti siten, että kaikki ovat tyytyväisiä.

Paitsi tuo ylevä loppu, joojoo! Ja olenhan aika hippi myös.

Kingis Rouhe kinuski-keksi

2007-05-07T07:07:00.000-07:00

Keksinmakuista kermajäätelöä, toffeenmakuista kuorrutetta - täytettä ja keksirouhetta. Erinomainen kokonaisuus, toffeekuorrutteessa keksirouhetta ja kaiken namistelun alla on vielä toffeenmakuinen sydän.

Matonen: Voisin kyllä vannoa, että jätski ei ole erityisesti keksinmakuista, hyvää se kyllä on. Puikossa maut ovat tasapainossa, eikä kuorrute tai sydän aiheuta liiallisella makeudella äklötystä. Namihiiri muistutti, että tämä uutuus muistuttaa jotain jäätelöautolta saatavaa toffeejätskiä, olen samaa mieltä. Erityisen tyytyväinen olen tämänkin kohdalla kompaktiin kokoon: classicit, totallyt ja magnumit ovat liian isoja ja lohkeilevia, että osaisin syödä ne siististi. Tai sitten en vain osaa.

Ingman Totally Green

2007-05-07T06:58:00.000-07:00

Omenanmakuista jäätelöä ja omenasorbettia omenasorbettikuorrutteella. Jäätelö mitäänsanomattoman makuista, sorbetti/kuorrute tuo mieleen esanssi-litkut. Itseasiassa jokin Mehukatti-mehutiiviste oli juuri tämän jäätelön kuorrutteen makuista. Kyllä tämä mielikuvitusta käyttämällä alkaa omenalle maistua. Suosittelen jäätelöä niille joilla on hyvin vilkas mielikuvitus.

Hartwall Jaffa-limonadijää

2007-05-05T09:01:00.000-07:00

Jälleen tuli syötyä yksi Ingman-uutuus, eli Hartwall Jaffa-limonadijää. Namihiiren lapsuudessa tehtiin mehujäät hyvin usein itse. Muovisiin mehujäämuotteihin kaadettiin omia suosikkilimuja tai mehua ja sitten vain laitettiin muotit pakastimeen ja valmiit jäät imeskeltiin antaumuksella.

Hartwall Jaffa-limonadijää maistuu aivan samalta kuin nämä lapsuudessa tehdyt limonadijäät, eli siis jäädytettyä Jaffaa. Mielestäni Jaffasta katoaa jäädytettynä se paras 'terä' mausta ja maku onkin jokseenkin pliisu, kuin laimeaa appelsiinimehua.

Jos taloudessa on pakastin, voi helposti ostaa mehujäämuotteja ja tehdä omat mehujäänsä. Uskoisin tämän olevan taloudellisempi ja aivan yhtä maistuva vaihtoehto. Hartwall Jaffa-limujää saa jäädä jatkossa pakastealtaan pohjalle.

Fazerin salmiakkisuklaa

2007-05-01T06:16:00.000-07:00

Namibloggaajalla on velvollisuuksia: uutuuksia on maistettava, vaikka yhdistelmä kuulostaisikin hmmm, eksoottiselta. Tiesin, että erillään nämä osapuolet ovat mitä parhaimpia. Fazerin sininen on hyvää maitosuklaata ja olen myös salmiakin ystävä.

Ongelmia oli löytää levy kaupan namihyllystä, jotenkin etsin sellaista vähän pienempää, patukan kokoista juttua ja nami lymyilikin siinä fazeriina- geisha -akselin tuntumassa. No 100g ei ole kovin paljon, kai tuon syö vaikkei niin tykkäisikään, ajattelin.

Hyvän makuisen fazerin sinisen sisällä on siis tuhtia salmiakin makuista, pehmeää mömmöä, joka yhdistettynä suklaan pehmeyteen maistuu aavistuksen liian yskänlääkkeiselle. Kaksi riviä söin ja loput pakkasin postipakettiin, katsotaan mitä Namihiiri tästä tuumaa.

Namihiiri tuumaa ja tykkää! Sain tänään suklaan postissa Namihiiren kotikoloon ja johan maistui. Minä pidän "yskänlääke"-salmiakista ja tämä yhdistelmä on mainio. Levy loppui kesken ja jäin kaipaamaan lisää. Voisin kuvitella tämän salmiakkisuklaan olevan aivan hykerryttävä yhdistelmä esimerkiksi vaniljajäätelön kera.

Kingis Rouhe Salmiakki

2007-05-01T05:41:00.000-07:00

Vertailun vuoksi päätin kokeilla toistakin Igmannin salmiakkijätskiuutuutta. Puikon päällä on Totally Blackia ohuempi kerros salmiakkikuorrutetta, mutta kuorrutteen pinnassa on oikein mukavia voimakkaamman salmiakin makuisia hippuja. Siitä tuo rouhe -lisänimi. (Ärsyttävää näissä jätskien nimissä nuo yhdyssanavirheet, ääk!)

Vaniljajäätelö-salmiakki -yhdistelmä on oikein toimiva ja raikas. Ei maistu liian salmiakkiselta ja äklöltä, kuten Totally Black mielestäni hieman tekee. Samoin puikon hoikempi muoto ei aiheuta tunnetta siitä, että kohta on mustaa puolisulanutta salmiakkijätskimömmöä pitkin a) suupieliä ja poskia b) paidan rintamusta.

Ja loppuhuipennukseksi tässä puikossa on se ihana salmiakkisydän, jota Namihiiri Totally Blackin kohdalla kaipaili.

Kaikenkaikkiaan mukava kokonaisuus, sopivassa suhteessa salmiakkia, mukava muoto ja pieneen salmiakkihimoon puikko paikallaan.

Namihiiren kommentit - Matosen arvostelun innoittamana riensin hakemaan itselleni tätä rouhesalmiakkijäätelöä. Kuorrutteen rouhe oli mielestäni turkinpippurirouhetta tai jotain samankaltaista. Ihan miellyttävä kokonaisuus, väkevä kuorrute rouheineen, vaniljainen jäätelö ja tietenkin Kingiksen ihana sydän. Vaikka tämä olikin ihan nannaa, on Ingman Totally Black vieläkin oman listan ykkösenä, vaikka siitä puuttuukin se edeltämainittu sydän.

Ifa suolapastilli

2007-04-30T11:06:00.000-07:00

En ollut pitkään aikaan innostunut pastillinameista, kunnes sitten sain suuhuni Ifan suolapastillin. Ifa Salt Lakris-pastillit ovat Norjalaisen Nidarin tuote. Maku on kivan suolainen ja silti lempeä, en oikein tiedä mihin sitä vertaisin.

Ifan pinta rapsahtaa kivasti kun sitä puraisee, eikä se ole ollenkaan kumimainen kuten esim. Sisut. Ifa-suolapastilleja saa ainakin Citymarketeista ja myös joistakin halpahalleista.

Sisut ja muut sellaiset saavat minun puolestani jäädä unholaan. Kun tämä hiiri tahtoo pastillia, hän valitsee tämänhetkisen ehdottoman pastillisuosikkinsa, Ifan.

Malaco Truly Juicy - Exotic Affairs

2007-04-30T10:58:00.000-07:00

Exotic Affairs kuuluu Malacon uuteen Truly-makeispussisarjaan. Kyseessä ovat pikkupussit (110g), joihin Malaco on viime aikoina panostanut. Koemaistelussa olleet Truly -sarjan Exocit Affairs -namit maistuvat perusviinikumeilta.

Tuotekuvauksessa mainitaan "luonnonvärejä, 30% vähemmän sokeria ja maku tulee aidosta mehusta". Itse en kyllä erottanut näitä mitenkään muista samankaltaisista viinikumikarkeista. Pussin karkeissa oli myös yksi vaahtokarkkimaisempi nami, se toi mieleen Ässä Pehmix-namut.

Matonen: Alunperin Truly - pussi tarttui kauppareissulla minun ostoskoriini, kun en kassajonossa malttanut tavata tuoteselostetta tarpeeksi tarkkaan. Sisältävät nimittäin pirulaiset liivatetta. Ärsynärsyn ärrin murrin!!!

Miksi Malaco, jonka hedelmänameissa on paljon kasvissyöjällekin sopivia liivatteettomia karkkeja, uutuudessaan käyttää liivatetta? Buu! Ja ihan naurettava tuo terveysseikkoihin vetoava imago.

Ingman Totally Red

2007-04-30T06:19:00.000-07:00

Buu! Punainen versio tästä uutuusjätskistä ei todellakaan vedä vertoja tuolle mustalle. Jos Totally Blackissä salmiakkia on niin, että tuntuu ja minulle jopa vähän äklösti liikaa, niin punainen sisarjätski on pliisua ja vain laimeasti mansikkaista.

Päällä on kohmeista sorbettia, joka olisi saanut olla rutkasti kirpakampaa päihittääkseen solerot ja muut samaa konseptia käyttävät. Sisus on mitäänsanomatonta mansikkajätskiä, jotain sorbettiviritelmää seassa, ei maistu. Mansikkaeskimokin on eksoottisempi ja kivempi. Totally-sarjasta on maistamatta vielä valkoinen ja vihreä, en tiedä kannattaako edes.

Vappua aion muuten viettää maistellen uutuuskarkkeja ja vähän muita karkkeja. Ovelana tyttönä ostin jopa jätskejä pakkaseen, ihan vaan puhtaasti tieteen, arvioinnin ja namibloggauksen nimissä...

Jätskivertailuissa on muuten kunnostautunut myös Sea. Tästä suoraan Sean jätskeihin!

Eldorado Nougat & Almond

2007-04-26T12:26:00.000-07:00

Eldoradon Nougat & Almond, eli nougat ja mantelisuklaapatukka on halpapatukoiden 'Tupla'. Valitettavasti ensimaistamalta patukka ei tietenkään yllä Tuplan klassiseen makuun. Koostumus on omituisen mureneva ja jauhoisa, ensimaku liian suolainen, sitten suuni maistaa jotain omituisen siirappista. Vertailun vuoksi ostin tietenkin aidon Tuplan samalla, ihan vaan siltä varalta että tämä kopio on kehno ja tulee ikävä aitoa tavaraa ja niinhän siinä kävi.

(Matonen: Kaikkea sitä joutuukin tieteen ja naminurkkabloggauksen eteen tekemään. Varo halpoja kopioita Namihiiri!
Olen maistanut joskus jonkun halpismerkin tuplakopion ja se oli ihan pahojen joulusuklaakonvehtien makuista, niiden, joita sai halvalla ja jotka olivat saksalaisia ja joita joku aina antoi minulle lapsena lahjaksi. Ihan jäi trauma siitä, oikea Tupla on nimittäin hyvää. )

Namihiiri jatkaa:
Halpapatukoista - Erinäisten peitenimien alla löytyy ainakin Eldoradolta, Keskolta (Pirkka) ja Rainbow:lta (pääasiallisesti S-ryhmä) patukoita, joita voisi luulla Twix (minusta Raider oli parempi nimi), Snickers, Mars, Lion, Kismet yms. patukoiksi. Useasti nämä patukat ovatkin hyvin lähellä esikuviansa, mutta pieniä erojakin on havaittavissa.

Itse ostan aika useasti Rainbow-merkkisiä Lion, Kismet ja Twix-versiointeja ihan surutta. Mielestäni olisi aika mielenkiintoista tehdä sokkotesti jossa olisi näitä halpaversioita ja aitoja patukoita ja sitten pitäisi löytää joukosta se aito ja alkuperäinen.

Ingman Totally Black

2007-04-23T00:36:00.000-07:00

Ingman Totally Black
Salmiakinmakuista jäätelöä, salmiakkitäytettä ja kaksi salmiakkikuorrutetta. Jos pidät salmiakista, pidät tästä. Itse olin haltioissani tästä salmiakin paljoudesta. Erityisesti tämä ihana salmiakkikuorrute oli hyvää. Mutta puikon olisi tehnyt täydelliseksi se, jos siinä olisi ollut jäätelön alla tikun ympärillä kuorrutteen makuinen paksu salmiakkisydän. Nyt kun syö kuorrutteen ja kaluaa jäätelön, ei siellä olekaan mitään piilotettua herkkua, palkintona ympäröivän jäätelön syönnistä ja jonkinasteista kruunua jäätelönautinnolle.

Plussat - Herkullista ja tasapainoisen makuista.
Miinukset - Salmiakkisydän tikun ympärillä olisi ollut täydellistä.

Yöpantteri mix

2007-04-23T00:28:00.000-07:00

Yöpantteri-makeispussi

Lyhyt kuvaus - Etäisesti pantterituoteperhettä muistuttava makeissekoitus. Pussin karkkien makuina ovat sitruuna-lime, greippi-mansikka, salmiakkilaku, appelsiini-mansikka ja vadelma-greippi.

Makunsa ja koostumuksensa puolesta vain nuo salmiakkinamit voisin jopa mieltää panttereiksi, mutta pussin muut karkit tuovat mieleen pahimmillaan marmeladitäytteiset hedelmänamit. Jos maistaisin näitä karkkeja sokkotestissä, en todellakaan osaisi mieltää niitä pantteri-perheen jäseniksi. Isoakin isompi miinus jumbopussista, joka on tässä tapauksessa 400g. Toisin kuin lumipanttereita, en usko toistamiseen ostavani tätä uutuustuotetta.

Lumipantteri

2007-04-20T06:46:00.000-07:00

Lumipantteri-makeispussi.

Lyhyt kuvaus - Eri makuisia pantterikarkkeja (Salmiakki-persikka, salmiakki-vanilja, ananas-menthol, päärynä-menthol, veriappelsiini-menthol ja vadelma-menthol). Karkin maku selviää vasta puraisemalla, joten pussi on täynnä yllätyksiä.

Karkkien valkoinen päällyste maistuu liitulakumaiselle ja raikkaalle. Eli jos pantterin ja liitulakun yhdistelmä on lähellä sydäntä, on tämä pussi namien namia. Omaan makuun tästä tulee hieman öklö olo ja hyvinkin nopeasti.

Miinusta - Jumbopussi 350g. Mitään muita kokovaihtoehtoja ei ole, joten kerralla joutuu ostamaan tämän 'säkillisen'. Sopii paremmin useammalle syöjälle kuin yhden namihiiren tarpeisiin. Ostan näitä uusia "pimeitä panttereita" heti kun sellaisia kaupassa näen karkkipäivänä.

Liiallisella käytöllä voi olla laksatiivisia vaikutuksia

2007-04-19T03:44:00.000-07:00

Kadonneen äänen metsästyksen myötä, on tullut osteltua lukuisia erilaisia kurkkupastilleja tai vastaavia. Osa nameistä hillitsee yskänpuuskia yllättävän hyvin, osaa avaa jopa tukkoisen nenän ja osa vaan maistuu hyviltä.

Tehokkaimpaan luokkaan kuuluvat Fisherman's Friend - karkit. "Pastillin voima kumpuaa cayenne-uutteesta, raikkaus mentolista," kerrotaan namin nettisivuilla ja aika väkeviä nameja ovatkin. Hengitys helpottuu ja imeskeltäessä karkki kestää suussa aika pitkään, yleensä on vaan vaikea vastustaa kiusausta ja puraisen karkin. Sokerittomat versiot, eivät toimi yhtä hyvin, kuin oikeasta sokerista valmistettu.

Airwaves Drops (Wrigley) on myös tehokas nami, vaikka mustaherukanmakuista, nimenomaan kurkkupastilliksi tarkoitettua makua en syökään, en pidä mustaherukka-aromeista. Sininen menthol ja eucalyptus sekä keltainen lemon ice ovat hyvänmakuisia. Suussa nami kestää pitkään ja sininen ainakin estää yskänpuuskia minulla.

Vicksin perinteisiä kolmionmallisia Menthol Freshejäkin minulla on askillinen. Sisältävät myös kaikenlaisia epäilyttäviä makeutusaineita, eivätkä ole eden kovin väkeviä. Hätätapauksessa saatan syödä yhden, mutta tehoa ei ole riittävästi. Ihan liian pliisuja.

Läkerol Dents Caramel mint ja Eucalyptys -makuja löytyy molempia askilliset, kun ajattelin, että pieni ksylitolia olisi hyödyksi hampaille ja yöllä yskän herättäessä voisin napata tällaisen. yskä ei ole herättänyt, yskänlääke on pitänyt siitä huolen.

Näissähän on ksylitolia makeutusaineena vaan 50 prosenttia, joten paketin kyljessäkin lukee, että näitä pitää syödä aterian jälkeen2-3. Maku on laimea ja koostumus suorastaan houkuttaa pureskelemaan, sellainen toffeemainen sitkeys. Caramel mint erityisesti maistuukin ihan minttukermatoffeelta.

Perinteisiä Eucalyptys -pastilleja olen liottanut kuumaan veteen ja hengitellyt höyryä. Tähän tarkoitukseen ne ovat ihan mainioita, makunsa puolesta laimeita ja sokerisia.

Otsikko on muuten ihan totta.

Tarttuu hampaisiin

2007-04-13T12:17:00.000-07:00

Aina joskus minut valtaa hedelmätoffeen kaipuu. Sitkeän, kirpeän ja sitruunaesanssisen toffeemöhkäleen ajattelu saa suun vettymään. Mmmm, ihanaa.

Mutta hitsi vieköön, olen joskus tehnyt periaatteellisen päätöksen, että kun ryhtyy kasvissyöjäksi, se ulottuu sitten myös nameihin. Liivatettahan kaikissa noissa toffeissa yleensä on ja sitä en syö.

Tänään kolmastoista päivä ja perjantai koitui oikein onnenpäiväksi. Vapaa valinnan valikoimissa oli isoja pusseja Lambadie's -hedelmätoffeita ja edullisesti. Ostin heti kerralla muutaman pussillisen varastoon ja pahan päivä varalle, puolipussillista olen niitä namipäivän kunniaksi maiskuttanut. (Jos joku oikeasti uskoo, että namit minulla säilyvät, niin väärin luultu)

Voisiko jostain saada liivatteettomana myös panttereita, sukulakuja, lakritsinappeja, kingkongeja, hedelmäaakkosia, liitulakuja, noitapillejä, lakutoukkia...

Rousk rousk

2007-04-11T13:51:00.000-07:00

Syön sipsejä vain erikoistilanteissa, kuten uutenavuotena ja vappuna. Ja nyt siis myös pääsiäisenä. Löytyikin uusi sipsisuosikki, Taffelin Delivio Seasalt & Pepper -perunalastut. Olivat semmoisia Walkers - maisen ohuita ja rapsakoita ja sopivasti pippuria, ettei suu pala.

Namihiiren suosikkisipsit ovat tällä hetkellä muuten juuri noita Walkerseja. Namihiiri muistelee kaiholla sitä aikaa, kun hän sai hakea lähi-Siwasta pussillisen Crunchips Cheese and Onion-sipsejä. Nykyään hiiriparka ei löydä kyseisiä sipsejä mistään kaupasta ja hän onkin ollut aiheen tiimoilta murheen murtama jo usean vuoden ajan. Mutta joskus silloin tällöin hän voi vielä päiväunissansa maistaa tuon suloisen Crunchips-maun ja haaveilla siitä ihanasta jälleennäkemisen hetkestä, joka vielä valitettavasti antaa odottaa itseään jo lähes kymmenettä vuotta.

Puheenvuoro takaisin Matoselle.
-Kiitos. Isot pussit ovat minulle ongelma, sipsinhimo tyydyttyy pienestä määrästä, mutta tavallisista kaupoista löytyy yleensä vain noita jättijättipusseja. Tällä kertaa ongelma ratkesi siten, että Namihiiri rouskutti suurimman osan sipseistä ja minä vain sen verran kuin mieli teki. Erittäin käytännöllinen ratkaisu.

Maistoin myös Estrellan barbecue-sipsejä (tasan kaksi lastua). Uuh, mikä pekonimainen savunmaku. Yäk!

Namihiiren limuhampaan kolotukseen

2007-04-11T02:10:00.000-07:00

Uutena tuttavuutena tämä hiiri on korkannut Olvin Classic-sarjan uusinta makua, greippilimua! Tätä ennen olen ollut greippilimuhampaan kolottaessa Hartwallin ylihinnoitellun greippilimonadin tai Laitilan tyyriin, mutta herkullisen Rio Rita-greippilimun orja, mutta nyt on saatavilla huokeampi ja makunsa puolesta täysin vertailukelpoinen kilpailija.

Yleisesti Olvin Classic-sarjan limuja saa 1,20€/1,5l hintaan tai jopa halvemmalla ja pienemmistä lähikaupoissa parin euron pintaan. Toisin kuin saman sarjan Cola-juoma, Classic Greippi ei ole makeutettu aspartaamilla, vaan glukoosi-fruktoosisiirapilla. Makunsa puolesta Classic ei aivan pärjää Laitilan Rio Ritalle, mutta tuskin huomaisin eroa sokkotesteissä.

Minä muuten olen se Namihiiri, pitkä ja laiha uroshiiri, jolla on korkea aineenvaihdunta ja sitä kiihdyttävät harrastukset. Namipäivä on aina kun siltä tuntuu, mutta etenkin viikonloppuisin.

Jäätelöaltaan liepeiltä

2007-04-10T23:33:00.000-07:00

Vaikka ulkona vaikuttaa taas kaikkea muuta kuin keväiseltä, on pakko aloittaa tehokas jätskinmaistelukausi heti kun vähän ollaan lämpöasteiden puolella. Muuten ei ehdi maistaa kaikkia uusia makuja.

Eilen testasin Domino Ice Cream Minttu -keksijätskin. En tykännyt. Mintun maku jätskissä oli jotenkin huono, ei ollenkaan sellainen raikas ja ihanainen, kun voisi kuvitella. Siitä vaniljajätskidominosta kuitenkin olen tykännyt, kun ne isot dominokeksipuolikkaat ovat olleet rapsakoita ja makoisia. Nyt nekin maistuivat pliisuilta ja liian pehmeiltä.

Parasta kevään uutuusjätskeistä on tähän mennessä ollut korvapuustijätski, namnamnamnam! Maistuu oikeasti ihanan pullaiselta ja heti tuli mieleen kaikenlaisia pullakinuskiviritelmiä, joita voisi vaniljajätskin kaveriksi keitellä.

Ai niin, hei, olen Namimatonen, irtokarkkien ystävä ja karkkipäiväni on perjantailauantai. Täällä raportoin uusista ja vanhoista herkutteluhetkistä. Tervetuloa!